SISÄYMPÄRISTÖONGELMIEN KOKONAISVALTAINEN RATKAISU
Sisäympäristöongelmien kokonaisvaltaisen ratkaisun prosessi koostuu neljästä osakokonaisuudesta. Tavoitteena on viedä sisäympäristöongelman ratkaisuprosessi läpi hallitusti alusta loppuun saakka.
Altistumisolosuhteiden ja terveydellisen merkityksen arviointi
Kiinteistöihin liittyvien sisäilmaongelmien terveydellisen merkityksen arviointi vaatii riittävän perusteellista tietoa rakennuksen altistumisolosuhteista. Altistumisolosuhteiden arviointi perustuu aina rakennuksen laaja-alaiseen kosteus- ja sisäilmatekniseen kuntotutkimukseen.
Altistumisolosuhteiden arviointi sisäilman epäpuhtauksille on jaettu riskinarvioinnin suhteen neljään arviointilohkoon:
- Rakenteiden mikrobivaurioiden laajuuden arviointi
- Ilmayhteydet ja ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteistä sisäilmaan
- Ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus sisäilman laatuun
- Rakennuksesta peräisin olevat muut sisäilman epäpuhtauden
Altistumisolosuhteiden arvioinnissa huomioidaan päästölähteiden laajuus, voimakkuus, sijainti ja ilmayhteys sisäilmaan, altistumisaika sekä muut epäpuhtauksien leviämiseen vaikuttavat tekijät, kuten ilmanvaihto, painesuhteet, tilojen käyttöön ja toimintaan liittyvä seikat.
Altistumisolosuhteiden arviointi toteutetaan pätevöityneen rakennusterveysasiantuntijan johdolla (Asumisterveysasetus, 21 § Ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset).
Sisäympäristöongelmien kokonaisvaltainen ratkaisu
Sisäympäristöongelmien kokonaisvaltaisen ratkaisun prosessi koostuu neljästä osakokonaisuudesta: 1. Tutustuminen ongelmakohteeseen, 2. Tutkimukset ja selvitykset, 3. Ongelman ratkaisu sekä 4. Seuranta ja korjausten laadun varmistaminen. Tavoitteena on viedä sisäympäristöongelman ratkaisuprosessi läpi hallitusti alusta loppuun saakka.
1. Tutustuminen kohteeseen – Tutkimussuunnitelma
Kiinteistöihin liittyviä sisäilmaongelmia selvitetään ja ratkaiskaan kosteus- ja sisäilmateknisillä kuntotutkimuksilla. Tutkimusten sisältö ja laajuus määräytyvät aina kohdekohtaisesti tehtävän tutkimussuunnitelman perusteella.
Tutkimussuunnitelma laaditaan aina kiinteistöön tehtävän arviointikäynnin ja kerättyjen lähtötietojen perusteella. Lähtötietojen kokoamisvaiheessa rakennukseen ja sen käyttäjiin kohdistuvat aikaisemmat selvitykset ja rakennuksen historia käydään läpi ja kootaan yhteen.
Selvitysprosessin alussa voidaan kutsua kokoon moniammatillinen sisäilmaryhmä tai projektiryhmä (kiinteistön omistaja, käyttäjät, esimies, huolto, työterveyshuolto), jonka tehtävänä on parantaa vaikeiden sisäilmaongelmien hallintaa sekä ehkäistä ongelmien pitkittymistä ja hankaloitumista.
Lähtötietovaiheessa on mahdollista tehdä myös alustava terveydellisen riskin arvio esimerkiksi työterveyshuollon toimesta. Arvio tarkentuu aina selvitysvaiheen jälkeen työterveyshuollon johdolla terveydellisten tietojen, sisäilmasto- ja kuntotutkimustulosten sekä käyttäjien kokemusten pohjalta.
Terveydellinen riski vaikuttaa osaltaan korjausmenetelmiin, korjausten laajuuteen ja aikatauluun, tarvittaviin työtilajärjestelyihin ja muihin toimenpiteisiin sekä seurantaan.
2. Tutkimukset ja selvitykset
Hyvin laadittu tutkimussuunnitelma antaa tarkan lähtötiedon rakennuksen riskirakenteista ja kiinteistöön liittyvistä kosteusteknisitä riskeistä, joiden toimivuus, kunto ja vaikutukset varmennetaan kosteus- ja sisäilmateknisillä kuntotutkimuksilla.
Tutkimussuunnitelmassa kuvataan, miten rakennusta tullaan tutkimaan, millaisia tutkimusmenetelmiä käytetään, mikä on tutkimusten aikataulu sekä resurssitarve. Hyvin laaditun suunnitelman perusteella arvioidaan hinta tehtäville tutkimuksille.
Tehtävät rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekniset kuntotutkimukset voivat sisältää seuraavia selvitysvaiheita:
- Käyttäjien kokemat sisäympäristöongelmat ja oireet (sisäilmastokysely, käyttäjäkysely).
- Kosteusvauriokartoitus ja kosteustekninen kuntotutkimustarve (pinta-, viilto- ja rakennekosteusmittaukset).
- Riskirakennetarkastelut ja rakenneavaukset (materiaalinäytteet, rakennetutkimus).
- Haitta-ainetutkimus, haitta-ainekartoitus (asbesti, PAH, PCB, lyijy,raskasmetallit).
- Rakenteiden ilmavuototutkimukset (merkkiainetutkimus, lämpökuvaus).
- Ilmanvaihdon toiminta, puhtaus, rakennuksen painesuhteet (paine-eromittaus).
- Ilmanvaihtojärjestelmien kuntotutkimus ja toimivuus selvitys, rakennusautomaatio.
- Olosuhdemittaukset ja selvitykset (lämpötila, kosteus, hiilidioksidi, vetoisuus).
- Sisäilmatutkimus, sisäilmatutkimukset, sisäilmamittaus (mikrobit, kemialliset tekijät, pölyt, mineraalikuidut).
- Lattiapinnoitteiden vaurio- ja emissioselvitys (FLEC-, VOC- ja Bulk-näytteet)
- Pölynkoostumus ja kuituselvitykset (mineraalikuidut ja niiden lähteet, hiukkasmittaukset)
- Sisäilman kemiallisten tekijöiden arviointi (VOC-yhdisteen, Aldehydit, muut epäpuhtaudet)
- Työtilat, kalusteet ja laitteet sekä tilojen siivoustason arviointi
- Riskinarviointi, tiedottaminen, palautetilaisuus, sisäilmainfo, käyttäjäinfo
- Altistumisolosuhteiden arviointi ja riskit sisäilman laadulle.
3. Ongelman ratkaisu
Kun tutkimussuunnitelman mukaiset tutkimukset ja selvitykset on tehty, sisäilmaryhmä tai muu moniammatillinen ryhmä kokoontuu yhdessä pohtimaan, mitä tulokset tarkoittavat ja mitä johtopäätöksiä niistä voidaan tehdä (riskinarvio). Kun sisäympäristöongelman määrittelyssä on päästy yhtenäiseen näkemykseen eri toimijoiden kesken, laaditaan suunnitelma ongelman ratkaisemiseksi (riskinhallinta). Asetetaan konkreettiset tavoitteet korjausprosessille, sisäympäristön laadulle sekä käyttäjien hyvinvoinnille.
Asetettujen tavoitteiden saavuttamisen todentamiseksi laaditaan seuranta- ja jälkihoitosuunnitelma, joka toimii koko korjausprosessin laadunvarmistusohjeistona. Ennalta sovitut tavoitteet toimivat lähtökohtana sekä korjaussuunnittelulle, että korjausten toteuttamiselle.
4. Seuranta, korjausten laadunvarmistus (Terveellinen rakentaminen)
Sisäilmakorjausten onnistuminen varmistetaan Terveellisen rakentamisen periaatteiden mukaisesti. Sisäilma-asiantuntija tai rakennusterveysasiantuntija osallistuu rakennushankkeen laadunvarmistukseen, jonka tavoitteena onnistunut korjaus (terveelliset ja turvalliset toimitilat).
Korjausten aikana ja niiden jälkeen toteutetaan seurantasuunnitelman mukaiset toimenpiteet korjausten onnistumisen arvioimiseksi. Koko ratkaisuprosessin aikana toteutetaan aloituskokouksessa laadittua viestintäsuunnitelmaa. Edellä kuvattu prosessi luo läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta sisäympäristöongelman ratkaisuun. Eri osapuolten on helppo sitoutua yhdessä laadittuihin suunnitelmiin ja viedä ne hallitusti loppuun.
SIRATE on sisäympäristöpalveluihin keskittynyt asiantuntijayritys, joka tuottaa kokonaisvaltaisesti laadukkaita ja korkeatasoisia rakennusterveyspalveluita yrityksille ja julkiselle sektorille
Sirate palvelee sinua kaikkialla Suomessa. Meillä on toimistot Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Turussa.
TAMPERE
Sirate Group Oy
Puh. 046 851 4392
Tampereentie 495,
33880 Lempäälä
TURKU
Sirate Group Oy
Puh. 046 850 5088
Kutterintie 5
20900 Turku
KUOPIO
Sirate Group Oy
Puh. 040 089 7727
Oppipojankuja 4
70780 Kuopio
JYVÄSKYLÄ
Sirate Group Oy
Puh. 0400 89 77 57
PL 21, Alasinkatu 1–3
40321 Jyväskylä
TIETOSUOJA
Käytämme sivustollamme evästeitä, jotta saamme tarvittavia kävijätietoja ja voimme tarjota uutisotsikoita. Kun käytät tätä verkkosivua, hyväksyt evästeiden käytön ja tallentamisen.
© Copyright 2018, Sirate Group Oy
